En ole pitkiin aikoihin kirjoitellut blogia...ihan syystäkin. On tapahtunut paljon asioita, joitten takia en pysty tuntemaan kunnolla tunteita.
Kun vakava parisuhde loppuu, ihminen yleensä murtuu täysin. Niin kävi myös minulle, mutta puoli vuotta eron jälkeen, tunnen aivan kaikkea muuta, kuin mitä ennen. Mahdollisia parisuhteita on ollut näkyviillä, mutta kun en pysty tuntemaan ihmisiä kohtaan yhtä vahvoja tunteita kuin ennen, estää osaksi toiminnan. Tälläkin hetkellä voisin olla parisuhteessa, mutta voin olla ihmisen kanssa "kuin pariskunta", mutta silti tietäen, että emme seurustele. Vaikka minua ei kiinnosta lähteä muiden mukaan, en siltikään pysty sitoutumaan. Se kahlitsisi minut ja joutuisin tilivelvolliseksi. Menen tunteettomaksi koko ajan enemmän, mutta myös eläminen helpottuu, kun ei tarvitse olla niin "lähellä" tunteita.
Nyt herääkin kysymys; miksi?
Tuhoutuiko minuuteni suhteen mukana, vai kasvoinko ihmisenä ja pääsin eroon läheisriippuvuuesta?
En tiedä vastausta viellä, mutta toivottavasti se jostain ilmestyy, ennen kun olen täysin kylmä.
Rakkaudella Kaarina
25.4.2012
Itsestäänselvyydet ja käyttäytyminen
Olen huomannut parin kuukauden ajan todella surullisia piirteitä ihmisissä. Kaikkea pidetään itsestäänselvyytenä, ennen kuin menetetään. Miksei voi ennen sitä arvostaa asioita, joita saa?
Kerron pari esimerkkiä:
Sosiaalitoimistossa asioivat ovat yleensä kovin kärkkäitä ja vihaisia, jos eivät saatukkaan saamaan rahaa niin paljon kun haluavat. Saat esim tuloja kuukaudessa avustuksiina ja tukiina 800€/kk, mutta et osaa arvostaa sitä että sosiaalitoimisto,kela ja työkkäri omalla työllään on saanut sinulle tämän summan. Et osaa kiittää, pidät sitä itsestään selvyytenä oikeutena. Niin sinulla on oikeus, mutta virastojen tädit ja sedät ovat yhtälailla ihmisiä, joille sinun ei tarvitse haistatella. He eivät ole päättäneet lakeja, joiden mukaan heidän pitää mennä.
Toinen esimerkki on se että meidän taloyhtiössä oli joku aika sitten talkoot. Tarkoituksena oli kerätä oksat maasta ja sitten saatiin makkaraa ja juomista. Taloyhtiössä asukkaita on yli 80 ja paikalle saapui 8 eläkeikäistä ja minä. Eikö yhteiseen hyvään voi panostaa? Osa tehdään täällä talkootyönä joten taloyhtiön ei tarvitse maksaa ulkopuolisiille niin paljon ja sillon myöskään asukkaiden ei tarvi maksaa niin paljon. Mutta kuitenkin 9hengen voimin meni vähä yli tunti koko hommassa ja puolet ajasta istuttiin makkaraa paistellen. Jos osallistujia oisi ollut esim 20-40 niin piha olisi ollut siisti alle 10min.
Kerron pari esimerkkiä:
Sosiaalitoimistossa asioivat ovat yleensä kovin kärkkäitä ja vihaisia, jos eivät saatukkaan saamaan rahaa niin paljon kun haluavat. Saat esim tuloja kuukaudessa avustuksiina ja tukiina 800€/kk, mutta et osaa arvostaa sitä että sosiaalitoimisto,kela ja työkkäri omalla työllään on saanut sinulle tämän summan. Et osaa kiittää, pidät sitä itsestään selvyytenä oikeutena. Niin sinulla on oikeus, mutta virastojen tädit ja sedät ovat yhtälailla ihmisiä, joille sinun ei tarvitse haistatella. He eivät ole päättäneet lakeja, joiden mukaan heidän pitää mennä.
Toinen esimerkki on se että meidän taloyhtiössä oli joku aika sitten talkoot. Tarkoituksena oli kerätä oksat maasta ja sitten saatiin makkaraa ja juomista. Taloyhtiössä asukkaita on yli 80 ja paikalle saapui 8 eläkeikäistä ja minä. Eikö yhteiseen hyvään voi panostaa? Osa tehdään täällä talkootyönä joten taloyhtiön ei tarvitse maksaa ulkopuolisiille niin paljon ja sillon myöskään asukkaiden ei tarvi maksaa niin paljon. Mutta kuitenkin 9hengen voimin meni vähä yli tunti koko hommassa ja puolet ajasta istuttiin makkaraa paistellen. Jos osallistujia oisi ollut esim 20-40 niin piha olisi ollut siisti alle 10min.
Mikä meihin fiksuihin ihmisiin menee?
Rakkaudella Kaarina
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)